Previous Entry Share Next Entry
HENGEN LAHJAT
hennalaitinen

Vuosien 1914 j 1916 välillä Ernest Shackleton johti Endurance tutkimusmatkaa, yrittäen ylittää etelänavan jaloin. Vaikka hän epäonnistui tavoitteessaan, hän osoitti suurenmoista johtajuutta. Heidän laivansa Endurance jumittui jäiseen mereen ja pääsi irti vasta 9 kuukautta myöhemmin. Vaeltaen jäällä ja soutaen pelastusveneillä Shackleton johti miehensä turvaan autiolle, jään peittämälle Elefantti saarelle. Hän jätti miehensä sinne ja souti liki 1300 kilometriä avomerellä hakemaan apua. 14 päivän jälkeen hän saapui saarelle, jolla hän kohtasi ankaran vuorisen maaston ja lopulta löysi laivan. Neljän yrityskerran jälkeen hän sai pelastettua miehensä saarelta. Kaikki 28 miestä selvisivät matkasta vietettyään 22 kuukautta etelänavalla.

Huolimatta Sheckletonin huomattavasta johtajuudesta ja sinnikkyydestä, hän ei itse koskaan huomannut omia kykyjään. Hän kertoi kirjeessä vaimolleen, miksi hän oli alkanut tutkimusmatkailijaksi: ”En ole hyvä yhtään missään muussa.” Ehkäpä monet meistä ovat samanlaisia kuin Sheckleton ja määrittelemme lahjamme sillä missä emme ole hyviä.

   Tapasin Amerikassa monia ihmisiä, joilla oli ihmeellisiä lahjoja.

   Mietitään sen sijaan niitä lahjoja mitä meillä on. Esim. ”olen hyvä naapuri ja osaan olla empaattinen”, ”olen hyvä lastenopettaja ja osaan laulaa hassuja lauluja”, ”olen äiti ja osaan olla huolehtiva”. Meidän tulisi tehdä kolme asiaa: 1. Löytää lahjamme. 2. Kehittää lahjojamme. 3. Arvostaa lahjojamme.

   Ensin, lahjojemme löytäminen. Tiedättekö te, millä lahjoilla teitä on siunattu? Jos ajattelette, ettei teillä ole mitään lahjoja, ajatelkaa uudelleen. OL 46:11: ”Sillä kaikille ei ole annettu jokaista lahjaa; sillä lahjoja on monia, ja jokaiselle ihmiselle on annettu lahja Jumalan Hengen kautta.”

   Sinulla on lahja: sinun haasteesi saattaa olla vain löytää se. Yksi tapa löytää se on etsiä aktiivisesti. Mutta teitä käsketään kaikessa pyytämään Jumalalta, joka antaa auliistiTavoitelkaa vakaasti parhaita lahjoja muistaen aina, minkä vuoksi niitä annetaan.” Vanhin Dallin H. Oaks on sanonut, että meidän tulisi toivoa ja innokkaasti etsiä hengellisiä lahjoja. Hän muistutti meitä, että ne saadaan uskon, kuuliaisuuden ja henkilökohtaisen vanhurskauden kautta. Herra kertoi Oliver Cowderylle, että jos hän haluaisi, hän voisi saada kyvyn kääntää, jopa niin kuin Joseph. Mormonin Kirjassa Nefi etsi näkyjen näkemisen lahjaa ja hän sai suurenmoisen näyn Elämän Puusta.

   Toinen tapa löytää henkilökohtaiset lahjamme on lukea ja mietiskellä patriarkallisia siunauksiamme. Kun sain oman patriarkallisen siunaukseni, patriarkka kehotti minua merkitsemään tietyllä värillä kaikki lahjat, joita siinä mainitaan. Se on hyvä muistutus huonoina päivinä.

   Kaikkien antoisin tapa löytää lahjojamme on henkilökohtaisen ilmoituksen kautta. Moroni 10: 9-16: ” Sillä katso, Jumalan Henki antaa yhden opettaa viisauden sanaa; ja sama Henki antaa toisen opettaa tiedon sanaa; ja sama Henki antaa toiselle tavattoman suuren uskon; ja toiselle parantamisen lahjat; ja toisen taas tehdä voimallisia ihmeitä; ja toisen taas profetoida kaikesta; ja toisen taas nähdä enkeleitä ja palvelevia henkiä; ja toiselle taas kaikenlaisia kieliä; ja toiselle taas kielten ja erilaisten puhetapojen tulkinnan.” (Heidi L) Room.12. Henki voi antaa minkä lahjan vain riippuen tarpeesta.

    Tiesittekö, että innokkuus on lahja? Vanhin L. Tom Perry sanoi kerran: ”Luulen, että suurin taito, jolla Herra on minua siunannut, on innokkuus.” Vanhin Marvin J. Ashton on luetellut muita lahjoja: Kysymisen, kuuntelemisen, itkemisen lahja. Riidan välttämisen, sopuisuuden, turhan toiston välttämisen lahja. Lahja osata olla tuomitsematta. Lahja kysyä Jumalalta neuvoa. Mietiskelemisen lahja. Ajoissa olemisen lahja. Lahja osata ylittää omat mukavuusalueensa. Lahja olla tunnollinen kotiopettaja. Kohteliaisuuksien ilmaisemisen lahja. (lempilahjani). Mikko: pyhisten kohtien muistamisen lahja, Pekka: myötäilemisen lahja, Jukka: hauskan pitämisen lahja.:)

   Sitten, lahjojemme kehittäminen. Kun tiedämme, että meillä on jokin tietty lahja, olemme taivaallisen velvollisuuden alaisena kehittää sitä. Matt. 25. Me kehitämme lahjojamme jakamalla niitä. Presidentti Monson on sanonut: “Jakakaa lahjojanne, sillä mitä te jaatte auliisti, te saatte pitää. Mutta mitä te pidätte itsekkäästi itsellänne, te menetätte.” Ei ole riittävää maalata hienoa taulua ja pitää sitä sitten komerossa piilossa: se pitää laittaa esille niin että kaikki näkevät sen. Ei ole riittävä opiskella pyhiä kirjoituksia ja saada hengellisiä ajatuksia: se tieto pitää jakaa muille kirkon kokouksissa, ruokapöydässä, ystävien kanssa. Ei ole riittävää osata tehdä hyviä ruokia perheelle: pitää opettaa lapsille ja muillekin ihmisille kuinka tehdä ruokaa. Ei ole riittävää, että on todella vahva todistus: se pitää jakaa ja kohottaa siten muita.

    Eräs ryhmä erityisiä vastavalmistuneita journalistiikan opiskelijoita haki tärkeää työpaikkaa erässä isossa lehdessä. Kaikilla heistä oli erinomaiset arvosanat, joten hakemuksessa heitä jokaista pyydettiin mainitsemaan joku ainutlaatuinen lahja, joka heillä on. Hakijoiden joukossa oli yksi, jolla oli valokuvamuisti, yksi jolla oli pitkä kokemus painoalalta, yksi joka oli saanut arvostetun stipendin, jne. Yksi hakemuksista nousi esiin. Hakija kirjoitti: ”Olen helposti lähestyttävä. Loukkaannun hyvin harvoin, en kanna kaunaa, en koskaan kohota ääntäni, inhoan juoruilua ja osaan pitää luottamukselliset keskustelut itselläni.” Ei varmaan ole yllättävää, että hän sai tuon paikan? Hänen tulee kehittää lahjaansa, opettamalla muille miten pitää luottamuksen, olla korottamatta ääntä, jne.

   Sitten, lahjojemme arvostaminen. Joululahja. Mahtava lahja, mutta en osannut arvostaa sitä koska vertasin sitä muiden lahjoihin. Kun emme arvosta niitä lahjoja joita Taivaallinen Isä on antanut meille, emme arvosta häntä. OL 88:33: ”Sillä mitä hyödyttää ihmistä, jos hänelle suodaan lahja eikä hän ota lahjaa vastaan? Katso, hän ei riemuitse siitä, mikä hänelle annetaan, eikä riemuitse siitä, joka on lahjan antaja.” Sinusta saattaa tuntua, että sinun myötätunnon lahjasi kalpenee naapurisi viisauden lahjan rinnalla. Ehkä organisoimisen lahjasi ei ole yhtä näkyvä kuin ystäväsi energian lahja. Ja tunnet itsesi alhaiseksi, koska sinulla ei ole äitisi leipomisen lahjaa. Kun tunnemme näitä kateuden tunteita, meidän tulisi muistaa: OL 46: 26: ” Ja kaikki nämä lahjat tulevat Jumalalta Jumalan lasten hyödyksi.” 12: ” Toisille on annettu toinen, ja toisille on annettu toinen, jotta kaikki siten hyötyisivät.”

   Kun arvostat lahjaasi, et vertaile sitä muihin. Joskus kun olen kateellinen muiden lahjoista, ajattelen: ”Kuinka hänen lahjansa siunaa minua?” Se voi olla itsekäs ajatus, mutta se muistuttaa minua siitä, että muiden kautta Herra siunaa minua. Kuinka voimme olla iloisia muiden menestymisen puolesta, kun itse tunnemme olomme huonommiksi? Kimball: ”Rukoile muiden puolesta iloitsemisen lahjaa.” Tapasin erään jäsenen Coloradossa, jolla on tämä lahja. Hänen tyttärensä kuoli traagisessa auto-onnettomuudessa kaksi vuotta sitten, 13-vuotiaana. Timillä on tämä lahja. Hän todella iloitsi koko sydämestään siitä, että kolme muuta autossa ollutta olivat selvinneet. Vaikka hänen oma sydämensä oli särkynyt, hän iloitsi joka kerta kun hän kuuli, että joku muista nuorista oli parantunut ja hän edelleen iloitsee heidän menestyksestään. Jos Tim pystyy iloitsemaan muiden hyvän onnen puolesta oman tyttärensä hautajaisissa, emmekö me voi kukin iloita toistemme onnen puolesta?

   Vaikka meillä jokaisella on omat henkilökohtaiset lahjamme, me voimme jakaa yhdessä suurimman lahjoista: Iankaikkisen elämän!



?

Log in